Sensomotorinen kuntotus

Sensomotorinen

sensomotorinen kuntous

Sensomotorinen kuntoutus on yliaktiivisesti tai epätarkoituksenmukaisesti toimivien aistien hoitomenetelmä. Näihin häiriöihin, ja sitä myötä esimerkiksi oppimisvaikeuksiin, ovat usein syynä lapsuusajan primitiivirefleksit, joiden olemassaoloa kartoitetaan sensomotorisella tutkimuksella ja hoidetaan pois tietyillä menetelmillä. Sensomotorisella kuntoutuksella vaikutetaan aistien toimintaan, kehitetään niiden yhteistoimintaa, sekä stimuloidaan refleksijärjestelmän muuntumisprosessin läpikäymistä. Kuntoutuksella saavutetaan laaja-alaisia vaikutuksia, sillä aistimusjärjestelmän kautta saamamme informaatio ja sen käsittely aivoissa sekä aistien välinen yhteistoiminta vaikuttavat kaikkiin toimintoihimme.

sensomotorinen toiminta

Uutena kuntoutusmuotona Savonlinnassa meillä Nikamassa on nyt saatavilla sensomotorista kuntoutusta, joka on yliaktiivisesti tai epätarkoituksenmukaisesti toimivien aistien hoitomenetelmä. Aiemmin sensomotoriikka on ymmärretty vain aistien avulla tapahtuvaksi hermolihasjärjestelmän toiminnaksi, jossa aistimme välittävät aivoille informaatiota ympäröivästä maailmasta ja aivot puolestaan työstävät elimistöllemme toimintaohjeet aisti-informaation perusteella. Joskus aivot saattavat kuitenkin saada tai tuottaa vääristynyttä tietoa esimerkiksi jonkin aistin epätäydellisen toiminnan vuoksi, josta seuraa toisten aistien ylikuormitusta kun ne kompensoivat epätäydellisesti toimivan aistin toimintaa.

Näitä häiriöitä on perinteisesti kuntoutettu hieno- ja karkeamotorisin harjoittein, mutta nykypäivän sensomotoriset kuntoutusmenetelmät tarjoavat laajempaa apua epätäydellisen aistitoiminnan sekä sen kompensaatioiden hoitoon.

Motorinen toimintamme perustuu aivojen ja lihasten vuorovaikutukseen, sillä viestit aivojen ja lihasten välillä kulkevat hermoratoja pitkin eri välittäjäaineiden sekä hermoimpulssien avulla. Sensomotorisessa epätasapainotilassa refleksiin kuluu normaalia pidempi aika, tietoinen tajunta ruuhkautuu ja osa informaatiosta voi jäädä kokonaan saapumatta aivoille. Kehossa tällainen epätasapainotila ilmenee esimerkiksi lihaksiston automaattisen jäntevyyden puutteena, motoriikan automatisoitumisen hankaluutena, silmien lihasten ponnisteluna tai tahdosta riippumattomien toimintojen siirtymisenä tiedostetulle tasolle. Sensomotoriikan yhteydessä puhutaan myös primitiivi- sekä spastisista reflekseistä, joiden tehtävänä on ohjata kasvuamme ensimmäisten elinvuosiemme aikana niin sanotusti syttymällä ja sammumalla riittävän käytön seurauksena, mikä mahdollistaa siirtymisen seuraavaan kehitysvaiheeseen. Toisinaan jokin refleksi voi jäädä päälle ja vaikuttaa myöhemmin esimerkiksi yksilön oppimiseen, motorisiin taitoihin sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen.

Päälle jääneet refleksit eivät estä kehitystämme, mutta aiheuttavat erilaisia sensomotorisia epätasapainotiloja. Näistä epätasapainotiloista puhuttaessa ei automaattisesti ole kyse kehityshäiriöstä tai sairaudesta! Motoriikkaa häiritsevät primitiivirefleksit vaikuttavat oppimiseen ja heikentävät oppimiskykyämme, hidastavat päättelykykyämme, aiheuttavat vaikeuksia lukemiseen ja sanallisten matemaattisten tehtävien ymmärtämiseen tai tekstinhahmottamiseen. Sensomotoriset epätasapainotilat voivat aiheuttaa myös tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja, kun keho ei voi toimia tarkoituksenmukaisesti vaan kuormittuu kompensoidessaan virheellisiä liikemalleja. Uusien liikkeiden tai liikesarjojen suorittaminen voi olla vaikeaa, koska oppimiskyky ja motorinen toiminta ovat heikentyneet.

Sensomotorinen metodi on käytännön väline, jolla voidaan tarkastella tätä hermoston ja aivojen välistä vuorovaikutusta, joka ohjaa paitsi motorisia toimintoja mutta myös yksilön henkisiä voimavaroja. Sensomotorisessa kuntoutuksessa on pitkälti kyse yksilön hermoston luontaisen toiminnan kartoittamisesta havainnoimalla kehon toimintakykyä sensomotoristen testien aikana. Menetelmän avulla on myös mahdollista selvittää muun muassa yksilön motorinen kuva, tukirangan taipumus sekä hermolihas- ja refleksijärjestelmän tilat. Sensomotorisesta kuntoutuksesta on hyötyä esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille ja aikuisille, urheilijoille fysiikkavalmennuksen tukena ja kenelle tahansa motorisen toiminnan häiriöistä kärsiville. Kuntoutuksessa teemme sensomotorisia testejä yksilön ongelmien ja vahvuuksien kartoittamiseksi ja hoidolla sammutamme päälle jääneet, toimintaa häiritsevät refleksit pois. Olennaisena osana kuntoutusprosessia ovat tarkoituksenmukaiset kotiharjoitteet tarvittaessa. Sensomotorista kuntoutusta voidaan käyttää osana fysioterapiaa.