Lihasperäinen niskakipu
Erilaiset niskan kiputilat ovat varsin yleisiä, ja lähes jokainen meistä kärsii niistä jossain vaiheessa elämää. Vaivojen syitä voi olla monia aina kaularangan välilevyn pullistumasta retkahdusvammaan (whiplash), mutta ylivoimaisesti suurin kivunaiheuttaja on kireät niskan alueen lihakset.
Niskan anatomia
Niskassa on lihaksia useassa kerroksessa, ja ne vastaavat pään liikkeistä kuten kiertämisestä, sivutaivutuksesta, sekä eteen- ja taaksetaivutuksesta. Lihasten lisäksi niskassa kulkee verisuonia ja hermoja, ja niska onkin varsin kompleksinen ja herkkä alue. Hankalat ja monotoniset työasennot kuten päätetyöskentely altistavat niskan lihaksia kiristymiselle. Älylaitteiden runsas käyttö työntää päätä eteenpäin, ja näin kiristää niskan alueen lihaksia. Kylmä ilma, sekä veto esimerkiksi ilmastointilaitteista, voi niin ikään johtaa niskalihasten kiristymiseen. Pitkään jatkunut epäergonominen asento saattaa ikävimmissä tapauksissa johtaa kaularangan rakenteellisiin muutoksiin, kuten kulumiin.
Lihasperäinen päänsärky
Kireät niskalihakset liittyvät usein päänsärkyihin. Varsinkin päännyökkääjälihaksen (m.sternocleidomastoideus) kireys saattaa itsessään aiheuttaa voimakastakin päänsärkyä. Kipu pään alueella voi tuntua ohimoilla, takaraivolla tai kiristävänä ”pantana” pään ympärillä. Kireät niskalihakset voivat aiheuttaa myös huimausta, koska sisäkorvassa sijaitseva tasapainoelin on lähellä niskalihasten kiinnityskohtia. Niskan alueen lihakset ovat muutenkin herkkiä aistimaan kehon liikkeitä. Pahimmillaan kireät niskan lihakset voivat myös altistaa kuulon alenemiseen, sekä näköhäiriöihin ja asettaa omat haasteensa työ- ja arkielämässä kaularangan liikeratojen pienentyessä, sekä mahdollisina univaikeuksina.
Yleensä lihasperäinen niskakipu tulee ja menee, mutta voi pahimmassa tapauksessa kestää kuukausia ja kroonistua. Lihaskireyksistä johtuvat oireet voivat niin ikään jäädä pitkäaikaiseksi riesaksi, jos vaivaa ei hoideta. Siksi olisi tärkeää tarkistaa omat työasennot, sekä kartoittaa niskakivuille altistavat tekijät. Omatoiminen venyttely, lihaskuntoharjoittelu, sekä liikunta oikein annosteltuina käyvät itsehoidosta. Henkistä vireystilaa kannattaa myös tarkkailla sillä stressi ja jännitys kaivautuu niskan lihaksiin.
Miten eroon niskakivuista
Fysioterapialla voidaan vaikuttaa niskaan lihas- ja faskiakäsittelyllä, erilaisilla venytyksillä, sekä terapeuttisella harjoittelulla. Ryhdin ja kaularangan asennon tarkistaminen on tärkeää, jotta pahemmilta niskavaivoilta vältyttäisiin. Fysioterapeutti tutkii ja selvittää erilaisten testien kautta mitkä rakenteet niskassa ovat kireällä ja aiheuttavat kipuja. Fysioterapian keinot eivät näin ollen rajoitu vain vaivojen korjaamiseen vaan ennen kaikkea niiden ennaltaehkäisyyn.