Välilevyn pullistuma

Välilevyn pullistuma lannerangassa

Nikamavälilevyt sijaitsevat selkänikamien väleissä. Välilevyt toimivat selkärangan iskunvaimentimina ja lisäävät sen notkeutta. Välilevy koostuu rustomaisesta syykehästä ja sen sisällä olevasta pehmeästä geelimäisestä ytimestä. Välilevyn pullistumassa välilevyn geelimäinen sisäosa työntyy ulospäin sitä ympäröivän rustomaisen syykehän läpi seläydinkanavaan tai hermojuuriaukkoa kohti.

Välilevyn pullistuma on yllättävänkin yleinen. Jopa 25 prosentilla 40 - 50-vuotiaista voidaan löytää lannerangan magneettikuvissa välilevyn pullistumia oireettomilla henkilöillä. On tutkittu, että noin 40% selkäkivuista olisi välilevyn aiheuttamia kipuiluja. Kaikki välilevyn kipuilut ei näy magneettikuvissakaan. Välilevyn mikrovaurioiden oletetaan olevan selkäkipujen aiheuttajana myöskin.

Miten VÄLILEVYN PULLISTUMA oireilee?

Välilevyn pullistuman oireena on tyypillisimmillään alaselän kipu, joka säteilee toiseen pakaraan tai alaraajaan ja voi aiheuttaa raajassa puutumistuntemuksia. Siihen voi liittyä myös alaraajan heikkoutta. Tutkittaessa voidaan myöskin todeta jalan reflekseissä häiriöitä. Yleisemmin pullistumia tulee lannerangassa L4-L5-S1 väleihin. Oireiden muoto vaihtelee missä välissä kyseinen pullistuma on.

Joskus harvinaisena oireena voi olla virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn häiriöitä, virtsaumpi ja peräaukon seudun tunnottomuutta. Näissä tapauksissa on aina mentävä lääkäriin mahdollisimman nopeasti.

Oireita tai kipua voi pahentaa autossa istuminen, yskiminen, aivastelu, selän kiertäminen, pitkä paikallaan seisominen tai istumien, taakse taivutus ja vatsallaan nukkuminen.

Milloin on syytä epäillä pullistumaa?

Kun oireet jatkuvat pitkään, selkä kipuilee useammassa kuin yhdessä liikesuunnassa, autolla ajo hankalaa ja auton tärinä pahentaa kipuilua. Taakse taivutus alkaa säteilemään jalkaan, täräys ja roikkuminen tekee kipeää. Yskiminen, aivastus tai nauraminen säväyttää alemmas kuin pakaraan. Ja tietysti voimapuutokset ja tuntopuutokset ovat usein mukana oireissa. Kokenut fysioterapeutti tai osteopaatti osaavat kyllä epäillä pullistumaa. Toki voi vastaavia oireita tulla, jos hermojuuri on puristuksissa muustakin syystä. Mutta kliinisillä testeillä saadaan hyvä kuva aiheutuvasta oireesta.

Mikä aiheuttaa pullistuma?

Usein pullistuma tulee äkillisen raskaan noston yhteydessä, mutta voi tulla vaatimattomastakin syystä. Yleensä taustalta löytyy välilevyn rappeumaa, liikehäiriöitä nikamatasolla tai lantion alueelta. Raskas työ tai yksitoikkoinen työ voi heikentää välilevyn aineenvaihduntaa puhumattakaan tupakoinnista. Väärät työasennot tai liika toisto väärässä asennossa voi rappeuttaa välilevyä ja aiheuttaa myöhemmin pullistuman.

Milloin hoitoon?

Noin 90% välilevypullistumista paranee yleensä ilman leikkaus hoitoa 4-6 vk sisällä. Käytännössä lääkärin hoitoon joudutaan yleensä hakeutumaan, jos käsikaupasta saatavat tulehduskipulääkkeet eivät riitä kivun hallintaan tai potilas tarvitsee sairauslomaa. Tavallisissa tapauksissa parasta välilevytyrän kuntoutusta on normaaleihin askareisiin ja liikuntatottumuksiin palaaminen, kun kipu sen sallii. Pelkkä vuodelevon ei ole todettu parantavan välilevyongelmia. Riippuen lähteistä ja tutkimuksista pelkällä fysikaalisella hoidolla on saatu huono vaste välilevyongelmien hoidosta. Usein hoidetaan väärin ja voidaan jopa pahentaa kiputilannetta.

Välilevyn ja kivun rauhoittamiseksi voidaan käyttää akupunktiota ja sähköjä voidaan yhdistää hoitoihin tehokkaaseen kivun lieventämiseen. Tarvittaessa aktivoidaan hermoja, jos puutumisia ja toimintavajauksia ilmenee. Näistä hoidoista on selvää näyttöäkin. Erilaisten kliinisten testien pohjalta voidaan käyttää paranemisvaiheen salliessa myös muita hoitoja. Pääasiassa pyritään poistamaan ylimääräisiä kuormittavia tekijöitä kuten lihaskireydet, kalvojen kireydet,  liikehäiriöt ja väärät nostotavat. Pitkittyneisiin kipuihin usein liittyy psykososiaalisia ongelmia.   

Hoitoon kannattaa hakeuduttava välittömästi, jos iskiasoireen yhteydessä kehittyy virtsaumpi tai ulosteen pidätysongelmia tai muita halvausoireita. Tilanne voi tällöin vaatia välitöntä leikkaushoitoa puristuneiden hermojen vapauttamiseksi.

Itsehoitona voi alussa koitta käyttää tulehduskipulääkkeitä ja välttää kipu aiheuttavia liikkeitä. Kivun sallimissa rajoissa voi liikkua sen mukaan mikä ei provosoi kipua.