Penikkatauti eli säären lihasaitio-oireyhtymä
Edelliskerran Kipupalsta käsitteli juoksuharrastusta ja pohkeen erilaisia kiputiloja. Pysytään samassa aihepiirissä. Kevään edetessä kohti kesää, juoksu- tai kävelykilometrien mahdollisesti lisääntyessä, voi jalkoihin ilmaantua myös säären alueen kiputiloja.
Jokainen osaa yhdistää penikkataudin säären seudun kipuihin. Usein nimitetään säären sisäreunoja “penikoiksi”, vaikka tuolle kohdalle on olemassa aivan toisenlaiset nimet. Penikkatauti, tarkemmin säären lihasaitio-oireyhtymä, on rasitusvamma. Yksipuolinen ja pitkään jatkuva toistuva liike, kuten juoksu, altistaa penikkataudin syntymiselle. Kova alusta, kuten asfaltti lisää penikkataudin riskiä. Myös kengillä on väliä; vaimentamattomat ja parhaat päivänsä nähneet kengät eivät vaimenna iskuja tarpeeksi, kun juostaan kovalla alustalla.
Penikkataudin syntymekanismeja
Ulkoisia tekijöitä tärkeämpää on kuitenkin se miten keho toimii. Riittävä lihaskunto ja liikkuvuus auttavat biomekaniikan näkökulmasta oikeanlaiseen askellukseen. Jalkaterän asento (supinaatio/pronaatio) liikkeessä vaikuttaa luontaiseen iskunvaimennukseen. Liikunta-annoksen määrä vaikuttaa myös, ja maltillinen aloitus on tässäkin asiassa viisautta. Vaikka jo varhain lapsena opittu kävely ja juoksu on äkkiseltään ajateltuna yksinkertaista puuhaa, tapahtuu yhden askeleen aikana valtavasti asioita.
Penikkataudissa kivun aiheuttaa sääri- ja pohjeluun alueella olevien lihasten kipeytyminen. Ylirasituksen myötä lihakset turpoavat, ja niitä ympäröivät kalvot kiristyvät ja paine syvemmällä nousee. Kipu tuntuu yleisimmin sääriluun sisäreunalla ja voi painettaessa olla infernaalisen kovaa. Kipu voi tuntua luussa, luukalvoissa tai syvemmällä lihaksissa. Tyypillistä penikkataudille on kivun yltyminen liikuntasuorituksen edetessä ja välittömästi sen jälkeen. Pahimmassa tapauksessa kipuja voi olla myös levossa ja pitkään jatkunut ylirasitustila voi aiheuttaa rasitusmurtuman.
Penikkataudin hoito ja ennaltaehkäisy
Niin kuin kaikissa rasitusvammoissa, on ensiavun kulmakivenä rasituksen vähentäminen. Liikuntaa ei pidä lopettaa, vaan etsiä korvaavia muotoja. Pyöräily, uinti tai kuntosalilla treenaaminen ovat penikkataudin yhteydessä sopivia liikuntamuotoja, koska juoksunkaltaista iskutusta jalkoihin ei tule. Säären sisäreunaa voi myös hieroa jääpalalla kivunlievityksenä. Venyttelystä voi myös olla apua. Yleensä pahimmat kivut häviävät muutamassa päivässä, ja takaisin rasittavampaan liikuntaan pääsee 2-4 viikon kuluttua.
Vaikka penikkatauti paranee melko nopeasti, on vaiva erittäin herkkä uusiutumaan. Siksi olisi tärkeää selvittää mitkä tekijät altistivat tämänkaltaiselle rasitusvammalle. Lihastasapaino, jalkaterän asennot ja niiden muutokset liikkeessä sekä säären ja pohkeen alueen lihaskireydet on syytä tutkia. Juoksusta perillä oleva fysioterapeutti osaa ohjeistaa myös juoksua tukevia harrastuksia. Osaava fysioterapeutti arvioi myös ulkoisia syitä kuten kenkien valintaa, lenkkien järkevää kilometrimäärää, sekä jaloille parhaiten sopivaa juoksualustaa.
Kesälomien alkaessa ja lenkkeilykelien koko ajan lämmetessä, saattaa maltti unohtua. Liika on kuitenkin liikaa, joten muista lisätä liikunta-annosta pikkuhiljaa. Näin pienennät rasitusperäisten vaivojen riskiä, ja liikunnasta saatu nautinto lisääntyy. Omia rajojaan kannattaa välillä kokeilla, mutta järki on hyvää pitää mukana – ainakin melkein joka päivä.